muutoksia

Hei !
Puhuinkin jo blogini alussa, siitä kuinka elämäni muuttui joulukuussa 2012 ja pääsin pois herkuttelu kierteestä ja sohvalla makoilemisesta. Aluksi puhuin lauihdutuskuurista, mutta eihän se sitä ole ollut, koska siitä on tullut elämän tapa. Kaikki lähti siitä, kun ystäväni rahasi minua salille ja tsemppasi minua tosi kovasti alkuun ja oon siitä hyvin kiitollinen hänelle! ♥:)  Vieläkin voisin olla masentunut ja tyytymätön itseensä. Mutta nyt asiat on toisin olen energinen ja jaksan taas mennä ja touhuta. Hassua miten liikunnalla on niin suuri vaikutus elämään.

En ole ollut  rutkasti ylipainoinen missän vaiheessa, mutta kahdeksannen luokan aikana minulle tuli rutkasti lisää painoa. Yhdeksännellä luokalla olin pahimmillani tai ainakin vaaka näytti kamalia 75 kg/164cm. Lukion alku oli kamala, kun kaikki muut ystäväni ovat hyvin hoikkia. Kyllä sitä aina mietti, että miten minut otetaan vastaan sellaisena kuin olin, mutta nyt kun näin jälkikäteen ajattelee. Olen saanut paljon ihania uusia ystäviä vaikka olinkin pyöreä. Ehkä se ulkonäkö ei ole se juttu, vaan se luonne. Ennen en ajatellut asiaa noin ja olin hyvin epävarma ulkonäköni suhteen.

Tässä kuvia vuosien varrelta.

7 lk.

8 lk.

 9lk.

oikea kuva: Kuvassa ystäväni veeran sweet 16 synttärit. Kuva huhtikuulta 2012. Pukeuduin aina tosi suuriin vaatteisiin.

 lukio 1 lk. Tämä onkin viimeinen koko vartalokuva ennen kuin aloitin urakkani.

Ruokavalion muutos oli suurin asia koko jutussa ja sen muutin aivan ensimmäiseksi. Karkit ja herkut jäi kauppaan ja tilalle tuli hedelmät ja raana vesi ! (:
Alku kuukausina tanssi harrastukseni lisäksi kävin pitkillä ja keskipitkillä juoksulenkeillä.
Muutamassa kuukaudessa olin tiputtanut jo huimia kilo määriä. Alku olikin se hankalin en meinannut millään jaksaa lähteä sinne lenkillä. Halusin keksiä tekosyitä, että saisin jäädä makoilemaan, mutta se tunne lenkin jälkeen, kun oli saavuttanut taas yhden etapin oli maailaman paras. Se saikin minua jatkamaan eteenpäin. Tässä sitä nyt ollaan hurahtaneena lenkkeilyyn ja urheiluun. Haluankin teitä muistuttaa, että mitään ei kannata tehdä pakolla ja kaikki aikanaan.

Tässä pieni avaus jojoilustani. Teen tätä omaa juttuani pikkuhiljaa ja hyvällä fiiliksellä. Paluuta ei entiseen ole ja lenkkarit ovat jo niin kuluneet, että uudet olisivat jo tarpeessa (;

Jenny